Nuutti vie joulun pois ja tuo vihdoin Amaryllikseen kukat. :D Tosin vain siihen pitkään varteen joka jouluna oli vielä lähes näkymätön. Muut varret kurpahti. Ehkä kastelin liikaa? Tai jotain?
Leivottiin siskojen kanssa pipareita. Jotkut vähän innostu. :D
Jäi marenkia yli marenkipipareista ja sisko innostui koristelemaan silläkin. :)
Kauppakuitissa oli hassu virhe. Pussissa perunoiden painoksi sanotaan 1,094, mutta kuitti sanoo pussin painaneen 1,088. Osaako kukaa kertoa miten näin on päässyt käymään? Itse en virhettä olisi varmaan huomannut, mutta kun pitää edelleen kirjata kaikki ostoksen ylös tuota tutkimusta varten. :)
Eikä siinä kaikki! Kun muokkasin tuota kuvaa (värejä ja kokoa, en sisältöä ;) huomasin toisen kuvan tärähtäneet hassusti! Miten tuossa noin on käynyt? Menin tuhoamaan kuvan jo kännykästä joten en tiedä olisi virhe alkuperäisessä vai tuliko tuo siirtäessä koneelle. Kaikkea sitä. :)
Pitihän sitä tilata 24/7 kun uudet asukkaat saapuivat. Ihan vain päiväksi tilasin, ei ole aikaa kytätä enempää. Mutta en tainnut olla ainoa joka rynni tilaamaan, sillä sivujen lataaminen kesti ja lähetyskin pätki välillä. Onneksi hetkinen pöllö on supersöpö! :D
Joskus aikanaan oli puhe (Gloomy Sundayn aikoihin) Tampereen kelloista. Aamulehdessäpä oli testailtu keskustan kelloja. Tietääpähän ettei enää luota siihen Juvenes-kiskan kelloon! Sietäisi kyllä olla kohdallaan nuo keskustan kellot.
Tästä pääset isompaan versioon jos et kykene tuosta tihraamaan. Tuohon ei voinutkaan laittaa isompaa kuvaa. :)
Koko kesän tämä tyttö on mainostanut Särkänniemeä. Eikö näytäkkin ihan Nicole Richielle pienenä? :)
Kävin katselemassa Mihrimahia vanhan kirjastotalon lavalla. Upea esitys! Lisää kuvia Flickrissä.
Tampereen kukkaisviikon viimeisenä päivänä sambakoulu União da Roseira pyörähteli pitkin Hämeenkatua. Laitan tänne vain yhden kuvan ja loput Anni Pitkätassuun kun bloggeriin on mukavampi ladata kuvia. Kuvat löytyy myös flickristäni. :)
Se on siinä. Luettu! SPOILAUSVAROTUS! Älä lue eteenpäin jos et halua tietää mitään uusimman Potterin juonesta! Hyppää tämä postaus yli ja mene seuraavaan. Jos haluat lukea ajatuksia kirjasta maalaa hiirellä tähtirivin alta aina postauksen loppuun asti. :)
********
Yleisesti ottaen kirja oli ihan viihdyttävä, osittain jopa erittäin hyvä. En ole mikään järjetön Potter-fani, en kutsuisi itseäni faniksi ollenkaan. Uteliaisuus sai minut ostamaan pari viimeistä kirjat heti ilmestyttyä (+ en halunnut tulla spoilatuksi). Rowlingin kirjoitustyyli ei tässäkään kirjassa pettänyt, kirjaa oli lähes mahdoton laskea käsistä. Vaikkakin alkupuolen paikallaan junnaaminen, kolmikon kinaaminen teltassa ilman mitään määränpäätä, vähän tympikin. Toisaalta ärsyttää myös miten lopussa on aivan hurjasti tapahtumia. Tässä kirjassa tapahtumat oli onneksi saatu hieman paremmin jaettua koko kirjalle (aiemmissa vähän huonommin).
Ymmärrän, että olisi ollut nössöä jättää kaikki mukavat hahmot henkiin, mutta en silti ymmärrä miksi Dobby ja Fred piti tappaa. Minusta molemmat olivat harvinaisen turhia. Täytyy sanoa, että itkin silmät päästäni kun Dobby kuoli ja Harry häntä hautasi. Onneksi Kreacherin muutos hieman piristi. Fredin kuolemaa en kerennyt itkemään kun kirjan tapahtumat meni nopeasti muualle. Fred olisi ansainnut hieman enemmän sanoja kuoleman ympärille, mutta toisaalta tilanne oli sellainen ettei siinä voinut jäädä suremaan yhtä kuollutta.
Mitä kuolemiin noin yleensä…. Ihmiset tuntuvat olevan hillittömiä Sirius ja Hagrid faneja ja jossain haastattelussa Rowling sanoikin ettei voinut tappaa Hagridia kun oli mennyt jo Siriuksen tappamaan. Minusta molemmat olisi voineet kuolla, aivan turhia ja ärsyttäviä hahmoja. Sirius oli vain kitisevä parin kirjan hahmo ja Hagrid tyhmä kun saapas. Sorry, mutta en vain pitänyt kummastakaan. :D
Lupinin ja Tonksin kuolemat jäivät turhan etäiseksi kuten itse hahmotkin, mikä sinänsä on harmi. Tonks etenkin kiehtoi minua, mutta kirjoissa ei hänestä paljoa kerrottu. Mutta näillä kuolemilla Rowling selvästi halusi jollekin muullekin lapselle Harryn kohtalon.
Se mikä kirjassa eniten ärsytti oli pätkä joka alkoi kun Voldemort yritti tappaa Harrya metsässä aina Vodemortin kuolemaan asti. Liekö Rowling alunperin meinannut tappaa molemmat vai miksi loppu meni ihmeelliseksi selittämiseksi. Onhan Rowling toki aiemminkin onnistunut kääntämään asiat ympäri sen viisi kertaa ja vielä suhteellisen uskottavasti, mutta nyt meni mielestäni jo yli. Tähän mennessä selitykset ovat olleet suht ok, mutta jotenkin tämä "Dumbeldore kertoo miten Harryssa elää pala Vodemorttia ja silti Harry jää henkiin ja Voldemort kuolee" meni kyllä jo yli. Rajansa asioiden pyörittämiselläkin.
Ehkä jotkut asiat selvenevät hieman ja eivät tunnu niin ärsyttävälle kun saa käsiin suomennoksen. Vaikka englantini on hyvä ja apuna oli sanakirja, ei kaikkea voi aina tajuta ihan oikein. Potterit ovat kuitenkin aika monimutkaisia kirjoja. Nyt jään odottamaan tarinoita Jamesin, Lilyn ja muiden lapsien kouluvuosista. Edelleen toivon, että Rowling kirjoittaisi lisää kirjoissa esiintyneistä hahmoista, koska ko taikamaailma on pullollaan asioita joista olisi mukava kuulla lisää. Itse Harry Potter pääosassa ei minua enää suuremmin kiinnosta, en ole koskaan ollut Harry-fani. Toisaalta, Ginny on mukava hahmo, samoin Hermione, joten olisi mukava jos he esiintyisivät edes hieman uusissa kirjoissa. Joten ehkä jos Harryn ja Ginnyn lapset tai Hermionen ja Ronin lapset joutuisivat keskelle jotain jännää seikkailua…vaikka Grindenwald vihollisena, eikös hän ole elossa vai unohdinko jo? Jos ei niin onhan niitä varmasti muitakin "vanhoja vihollisia". :D
Siinä jotain. Keskustelkaa toki kommenttilootassa kirjasta. Tämän postauksen alle saa spoilailla, mutta vain tämän. :)
